OSALLISUUTTA, VUOROVAIKUTUSTA JA INNOSTUSTA! – Kokemuksia korkeakoulupedagogiikan päiviltä

Pedaforum 2022, korkeakoulupedagogiikan päivät järjestettiin 24.-25.8.2022. Tapahtuma kokosi yhteen noin 600 pedagogiikasta ja sen kehittämisestä kiinnostunutta osallistujaa, joista noin 50 osallistui verkossa ja 550 Haaga-Helia ammattikorkeakoululla ja messukeskuksella Helsingissä. Meillä oli hieno mahdollisuus osallistua päiviin ja päätimme jakaa kokemuksemme myös teille.

Päivien avaus- ja päätöspuheenvuoroissa viitattiin tapahtuman teemaan, joka oli korkeakoulupedagogiikka 2030. Tämä teema edellyttää korkeakoulupedagogiikan kehittymistä tulevaisuuden työelämän tarpeita vastaavaksi. Korkeakoulujen toimintaan tulevat vaikuttamaan esimerkiksi ympäristön, yhteiskunnan, työelämän ja koulutuspolitiikan muutokset. Tavoitteena on lisätä opiskelijamääriä, myös kansainvälisesti. Digitalisoituminen tuo opettajille ja oppijoille uusia osaamisvaatimuksia, samalla tarjoten mahdollisuuksia uudenlaisen pedagogiikan toteuttamiseksi. Koulutuksella on pystyttävä vastaamaan opiskelijoiden monipuolistuneeseen koulutus- ja työkokemustaustaan yksilöllisin joustavin järjestelyin. (Laukia 2022.) Kuten avajaisten keynote-puhuja Alf Rehn totesi, tarvitsemme innovatiivista mieltä opettaa mahdotonta. Tällä hän tarkoitti, että meillä on (motivoivana) haasteena pystyä avartamaan omaa ajatustamme opettajana, visioimaan mitkä ovat niitä taitoja, tarpeita ja tietoja, joita opiskelijamme tarvitsevat valmistuttuaan ja tulevaisuuden työuransa aikana. Tässä yhteydessä hän kuitenkin muistutti tarpeesta ymmärtää historiaa ja asioiden perusteita, jotta uutta voidaan luoda, kehittää ja innovoida. Pedagogiikan rinnalla kulkee tutkimus ja uusia tutkimusavauksia tulisi pystyä katsomaan avoimin mielin. Mikäli et ymmärrä jotain käsitettä tai toimintatapaa nyt, ei se tarkoita, etteikö tämä käsite tai toiminta olisi uusi normaali myöhemmin. Kiitos Alf.

Pedaforumin rinnakkaissessiot oli jaettu kahdeksaan teemaan, jotka sisälsivät runsaasti työpajoja, alustuksia ja symposiumeja. Kuulimme monia tärkeitä opetuksen ja oppimisen kehittämiseen liittyviä puheenvuoroja, jotka olivat linjassa Pedaforumin tavoitteen kanssa, kokemuksien jakaminen hyvistä käytännöistä ja tiedon jakaminen korkeakoulupedagogisesta tutkimuksesta laadukkaan oppimisen edistämiseksi ja opetuksen kehittämiseksi. Päivien aikana kuulimme muuan muassa symposiumissa korkeakoulupedagogiikan tilasta ja uudistamisesta, johon on arviointihanke menossa. Alustuksissa kuulimme tutkimus ja kehittämishankkeista kuten graduseminaarien flippauksesta, ammattikorkeakoulupedagogiikan kehittämisestä toimintasuunnitelmiin perustuen, yhteisöllisen hybridioppimisen vaikutuksesta terveystieteiden opettajien osaamisen kehittymiseen, oppimisen itsesäätelystä simulaation keinon ja oppimisanalytiikan mahdollisuuksista opetukseen ja oppimiseen sekä puheenvuoroja opiskelijoiden ja opettajien hyvinvointiin liittyen. (ks. tarkemmin päivien tiivistelmäkirja, Laukia 2022).

Erityisesti opettajien ja opettajaopiskelijoiden digitaalinen osaaminen oli meidän oman mielenkiintomme kohteena. Tästä meillä oli mahdollisuus toteuttaa työpaja ja päästä keskustelemaan teknologian hyödyntämisestä osana opettajan työtä. Etäopetuksen lisääntyminen ja verkko-oppimisympäristöjen hyödyntäminen vaikuttavat opettajan työympäristöön ja tarvitsemaan digitaaliseen osaamiseen. Digitalisaatio on myös muuttanut ja edelleen muuttaa sosiaali- ja terveyspalveluja. Erilaisia digitaalisia välineitä ja palveluita voidaan hyödyntää sairauksien ehkäisemisessä ja hoidossa sekä sairauksien diagnosoinnissa ja seurannassa. Ne myös parantavat ja tehostavat hoidon saatavuutta sekä laatua. Siksi opettajien on tärkeä osata opettaa näitä valmiuksia tulevaisuuden työntekijöille.

Pedaforum-päivillä julkaistiin Yliopistopedagogiikka-lehden uusin numero, jossa on yhteistyössä laadittu kirjoituksemme projektiosaamisesta digitalisoituvassa sosiaali- ja terveysalan työelämässä ja projektiosaamisen verkko-oppimisympäristön kehittämisestä terveystieteiden koulutukseen. Tässä kehittäminen ja kokeilut -osion artikkelissa kuvaamme kokemuksia verkko-oppimisympäristön laadinnasta terveystieteiden maisteriopiskelijoiden projektiharjoittelun opintojaksolle. Tarkoituksena oli integroida digitaalisia ratkaisuja verkko-oppimisympäristöön esimerkin omaisesti. Näin mahdollistimme valmistuville opiskelijoillemme kokemuksia tiedon välittämiseksi ja opiskelemiseksi digitaalisin ratkaisuin. Näitä taitoja opiskelijat olivat aikaisemmissa palautteissaan toivoneet, ja ne ovatkin välttämättömiä taitoja nykyajan digitalisoituneessa sosiaali- terveys- ja kuntoutusalan työelämässä. (ks. Pajari ym. 2022.)

Päätöstilaisuudessa kuulimme tulevaisuuteen suuntaavat puheenvuorot jatkuvasta osaamisen kehittämisestä ja työelämäyhteistyöstä (Irene Sheridan) ja kestävästä kehityksestä pedagogiikan näkökulmasta (Taru Konst). Kiitämme näiden tärkeiden teemoja esille nostamisesta.

Haluamme korostaa vielä, että ehdottomasti parasta Pedaforum-tapahtumaan osallistumisessa oli eri organisaatioiden kollegoiden ja yhteistyökumppaneiden kohtaaminen kasvotusten! Monia asioita on menestyksekkäästi hoidettu ja työtä tehty koronapandemian aikana etänä, mutta kyllä vain ihmisten kohtaamisessa, keskusteluissa on jotain, jota oli kaivannut. Keskusteluista ja kokemusten vaihdosta saimme innostusta jatkaa kohti syyslukukautta.

Voimme vahvasti suositella kaikille pedagogiikan kehittämisestä kiinnostuneille osallistumista tuleville Pedaforum päiville. Seuraava tilaisuus tähän koittaakin jo kesäkuussa 2023 Tampereella.

#pedaforum2022 #korkeakoulupedagogiikka

Juha Pajari, TtM, TtT-opiskelija, Yliopisto-opettaja, Hoitotieteen laitos, Terveystieteiden tiedekunta, Itä-Suomen yliopisto

Ari Haaranen, TtT, Yliopistonlehtori, Hoitotieteen laitos, Terveystieteiden tiedekunta, Itä-Suomen yliopisto

Mukana työpajan suunnittelussa ja kirjoittamisessa

Marjorita Sormunen, TtT, Dosentti, Yliopistonlehtori, Lääketieteen laitos, Kansanterveystiede ja kliininen ravitsemustiede, Terveystieteiden tiedekunta, Itä-Suomen yliopisto

Terhi Saaranen, Professori, Hoitotieteen laitos, Terveystieteiden tiedekunta, Itä-Suomen yliopisto

LÄHTEET:

Laukia J. (toim.) 2022. Pedaforum 2022 – Korkeakoulupedagogiikan päivät. Abstraktikirja. Saatavilla: https://julkaisut.haaga-helia.fi/pedaforum-2022-korkeakoulupedagogiikan-paivat/

Pajari, J., Rouvinen, H., Saaranen, T., Partanen, P., Kankkunen, P., Haaranen, A., Nurmeksela A., Turunen, H. 2022. Projektiosaaminen digitalisoituvassa sosiaali- ja terveysalan työelämässä – verkko-oppimisympäristön kehittäminen terveystieteiden koulutukseen. Yliopistopedagogiikka 29(1), verkkoversio. https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2022/08/22/projektiosaaminen-digitalisoituvassa-sosiaali-ja-terveysalan-tyoelamassa-verkko-oppimisympariston-kehittaminen-terveystieteiden-koulutukseen/

Advertisement

The occupational well-being of teachers in the social and health education — towards the new academic year

As we write this, July has turned into August and in the minds of most people, summer holiday is already turning to work chores for the coming academic year. We can be grateful for many things in the past academic year; for example, despite the corona, our students in social and health care education have been given the opportunity to study remotely when necessary, and teaching and research staff have been allowed to do their work. However, the changes in the last couple of years are quite a few, posing different challenges. In teaching driven by the corona pandemic, the main challenges facing staff have been constantly changing practices, taking over new technologies and digital devices, causing a change in the nature of teaching and the need for additional training.

This has also left permanent changes in the teaching of the coming academic year. The work of students rather than staff is, or at least expected to be, increasingly network-centric working, forming new, diverse links between working life, universities and vocational education institutions, interdisciplinary, multidisciplinary digitalisation. The student and teacher role has changed more as remote worker, adding flexibility to scheduling, but on the other hand, increasing loneliness. However, a large national survey of social and health care teachers from autumn 2020, during the corona pandemic, shows that the possibility of remote work increases the experience of occupational well-being. 

So the need for occupational well-being research has also been raised in the education sector (e.g. Hascher & Waber, 2021), but what kind of research do we need? As a whole, research on the well-being of students and staff in the field of social and health education has been rather limited, and previous studies have often been descriptive survey studies of the situation. In addition to survey studies, we need intervention studies, an example of which is the cooperation of the University of Eastern Finland with the University of Tartu and the two Health Care Colleges in Estonia to develop occupational well-being of health care teachers 2021-2023. The purpose of this research project is to provide information and operational models on the implementation of well-being interventions in social and health care education. We visited our partners and collaborators from Estonian in June.

Picture 1. Project team from the University of Eastern Finland and the University of Tartu.

Occupational well-being or well-being is also not a permanent state, but lives under the influence of the mutual balance between load and resource factors. In order to maintain and promote occupational well-being and health, resource and load factors should be in balance from the perspective of both the individual worker and the work community. In this case, it is possible for the employee to become empowered and achieve occupational well-being and health. (Saaranen et al., 2020, 2021.) Well-being and ill-being are not extremes of a continuum such that one cancels the other, in human life both of these can occur simultaneously.

In order to keep better balance between resources and load factors, individual recovery from the workload is also required during breaks, weekday evenings, weekends and holidays. Holidays are the longest periods of these and therefore offer a good opportunity for a comprehensive recovery. The recent results of Lätti’s master thesis (2022) from the Department of Nursing Science at the University of Eastern Finland showed that the methods of teacher recovery are different. During the working day, the means of recovery from the work of teachers in social and health care education were physical recovery means, support from colleagues and work pauses. The organisation can support the recovery of teachers in health and social care by balancing work load and planning work, as several studies have shown uneven distribution of teacher work (e.g. Saaranen et al., 2020), which is manifested in peak congestion. In addition, teachers hoped for more tangible support for recovery and various benefits offered by the organization to support recovery.

Picture 2. Visit to the Tartu Health Care College.

Picture 3. Visit to the Tallinn Health Care College.

Now, with the start of the autumn semester, it is important to take care of recovery in the middle of the work. In addition to work, at our leisure time we can also charge batteries with loved ones and friends. Hopefully, the summer holiday has allowed time for individual recovery and experience of empowerment.  The main thing is that everyone finds for themselves more suitable means for well-being and recovery. We wish everyone a good autumn semester and well-being for staff and students.

Terhi Saaranen, Professor, Vice Head of Department, PhD, MA (Education)

Anneli Vauhkonen, Project researcher, Doctoral researcher, MHSc

University of Eastern Finland, Department of Nursing Science

References

Hascher, T. & Waber, J. (2021). Teacher well-being: A systematic review of the research literature from the year 2000–2019. Educational Research Review, 34, 100411. https://doi.org/10.1016/j.edurev.2021.100411

Saaranen, T., Kankkunen, P., & Juntunen, A. (2020). Terveysalan opettajien työhyvinvointi ja sen edistäminen – työntekijän ja hänen työnsä näkökulma. (The status and promotion of the occupational well-being of health care teachers – the perspective of workers and their work.) Hoitotiede (Journal of Nursing Science), 32(3), 154–165. (Abstract in English)

Saaranen, T., Kankkunen, P., & Mönkkönen, A. (2021). Työyhteisötekijöillä työhyvinvointia – kyselytutkimus terveysalan opettajille. (Occupational wellbeing through community factors – questionnaire survey to health educators.) Tutkiva Hoitotyö, 19(3), 32–39. (Abstract in English)