Kuuman kesän jälkeen korkeakoulujen opetuksen tutkijat ja kehittäjät kokoontuivat Turussa 15.-16.8. valtakunnallisille Peda-forum-päiville. Kiitos Turun yliopiston, Åbo Academin ja Turun ammattikorkeakoulun edustajille järjestelyistä ja mahdollisuudesta kuunnella, esittää, osallistua ja verkostoitua.
TerOpe hanke on toiminut vuoden ja jäljellä on vielä 1,5 vuotta aktiivista toimintaa, sillä hankkeemme päättyy vuoden 2019 lopussa. Vuoden 2018 alkupuoli on ollut erittäin aktiivista toimintaa ja paljon on saatu aikaan. Saavutettuja tuloksia esittelimme Peda-forumissa kuuden erityyppisen esityksen voimalla. Esitysten pohjalta nostan esiin joitakin TerOpe hankkeen tuloksia.
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa on määritelty terveystieteiden opettajilta vaadittavaa osaamista. Toisessa kirjallisuuskatsauksessa, joka on juuri hyväksytty julkaistavaksi Nursing Education Today –lehteen, löydettiin niukasti hyvätasoisia tutkimuksia terveystieteiden opettajien kompetensseista. Terveystieteiden opettajat tarvitsevat opetettavien aineiden substanssitietoa, näyttöön perustuvaa tietoa, eettistä tietoa ja yrittäjyystietoa. Opettajat tarvitsevat myös pedagogisia -, tutkimuksenteon -, johtamisen -, teknologisia -, käytännön toiminnan – ja yksilöllisiä ohjaustaitoja. Terveystieteiden opettajien osaamisen voidaan sanoa olevan, suureen merkitykseensä nähden, aliedustettu tutkimusalue.
TerOpe hankkeessa on toteutettu laajat terveystieteiden opettajien ryhmähaastattelut, joihin osallistui yhteensä 85 opettajaa yliopistoista, ammattikorkeakouluista ja toiselta asteelta eri puolilta Suomea. Yliopistojen terveystieteiden opettajien ja heidän esimiestensä haastatteluissa nousivat esiin mm. seuraavat näkökulmat. Opettajille tuottaa iloa opiskelijoiden oppiminen ja he kokevat opiskelijan yksilöllisen ohjaamisen taidot hyvin keskeisinä. Opettajat haluavat tehdä tutkimusta enemmän kuin siihen on nykyisin mahdollisuuksia. Opettajan aikaa kuluu paljon sihteerin tehtäviin, mikä osaltaan vie aikaa opetuksesta ja tutkimuksesta. Opettajille tietotekniikka on väline, jonka jatkuva nopea kehittyminen edellyttää opettajilta jatkuvaa täydennyskoulutusta.
Kokeneiden sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluopettajien haastatteluissa tuli esiin, että he kehittävät ammatillista osaamistaan hyvin monimuotoisesti. Täydennyskoulutus on vain yksi tapa hankkia lisää osaamista, sillä opettajat kertovat oppivansa työssään kaiken aikaa. Opettajat opiskelevat itsenäisesti, oppivat toisiltaan ja erityisesti ammatilliset verkostot kotimaassa ja ulkomailla ovat heille tärkeitä tiedonlähteitä. Hankkeissa toimiminen, konferenssit ja oman alan opintopäivät ovat osaamisen kehittämiselle välttämättömiä. Opettajien ammatillista kehittymistä estävät kiire, heikko suunnittelu, resurssien puute ja voimavarojen puute. Vaikuttaa siltä, että opettajien osaamisen pedagoginen johtaminen kaipaa resursseja, osaamista ja yhteisöllistä otetta.
Meeri Koivula, TtT, dosentti
